perjantai 24. kesäkuuta 2011

Uusia tuulia

Jännä, miten joka päivä tulee uusia asioita esiin koirasta ja huomaa itsekkin, että monet asiat ovat muuttuneet elämässä. Viikko sitten meistä tuli koiraihmisiä. Ei ennen löytynyt taskuista muovipusseja, talouspapereita eikä koiran karkkeja. Ennen ei tarvinnut pitää eteisen ovea kiinni sen takia, että muuten kengät lähtee liikenteeseen. Ennen ei tarvinnut nostaa kaukosäätimiä yms. tavaroita korkealle, etteivät joudu syödyiksi. Se hakee sukkia, pyyhekumeja, harjoja tms. tavaraa ja kuskailee niitä pitkin taloa....

Ron on fiksu koira. Se osaa tulla luokse kutsusta (suomeksi jopa!) ja osaa istua, hakea palloa, mutta narussa kävely on vielä aikalailla hakusessa. Paremmin sekin menee jo. Enää ei tarvitse lähteä jokaisen autoilijan, pyöräilijän, mopoilijan ja lenkkeilijän perään. Jopa koiriin suhtautuu rauhallisemmin. Mutta se vetää!!! Kauhea meno on päällä, mutta rauhoittuu sentään yleensä pitemmällä lenkillä loppumatkasta. Ehkä se osittain on nuoren koiran vouhotusta, mutta enimmäkseen sitä, että se ei ole ollenkaan tottunut kulkemaan narussa. Nyt se enemmän tykkää jo tutkailla tienvierustojen puskia, eikä käppäile vaan asfaltilla.

Yksi tai kaksi hulluaa tapaa sillä on. Se piilottelee luunsa. Sekä tekoluut, että oikeat. Hassun näköistä hommelia, kun sohvatyynyjen väliin luutansa tunkee. Tänään kun siivottiin, luita löytyi sieltä ja täältä. Imuria se joko pelkäsi, tai piti sitä hauskana, sillä se yritti purra suulaketta ja haukkui villisti sille. Aika kivaa siivousta!

Käytiin tänään ekaa kertaa koirapuistossa Joensuun Linnunlahdella. Että oli poju innoissaan! Spurttaili ihan hulluna ja kaiveli kuoppaa välillä. Hyvin pysyi koko ajan näkyvillä ja katsekontaktia haki välillä ja tuli hirveätä kyytiä, kun pyysi luokse. Ehkä sitä voisi kuvitella joskus päästävänsä vapaaksi vaikka pihalla tai mökillä. Toisia koiria ei nyt ollut, joten ei vielä tiedä, mitä sitten olisi tapahtunut. Paluumatkalla kohdattiin Espanjasta tullut galgo. Kaunis kuin mikä, mutta kovia kokenut. Kaikenmaailman arpia sillä oli. Voi ressukkaa! Eli ollaan jo tavattu yksi rescuekoira Joensuussa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti