tiistai 27. elokuuta 2013

Njääh


Viimeisiä kesäpäiviä vietellään. Camy ja muutkin koirat meillä tykkää ihan sikana "vävystä". Tässä Camy saa nauttia auringosta, nurmikosta ja vävystä ihan täysillä.



Zape sen sijaan on päättänyt haavanhoitojen perusteella boikotoida mamia. Että tuntuu pahalta! Jos lähestyn sitä silitys- harjaus- ym. tarkoituksin, niin se vaan lähtee karkuun. Tänne-käsky on nykyään sen mielestä "lähdetään karkuun vähän äkkiä" ja vastaavaa...

Pitääpä sitten alkaa rakennella luottamusta vähin erin taas, vaikka tuntuukin ihan tyhmältä omasta mielestä. Mähän olen vaan yrittänyt sen parasta koko ajan haavan hoidossa, mutta tajuan kyllä, että se ei ajattele samalla tavalla. Mä vaan olen sitä jahdannut pahalla tavalla. 

Olen yrittänyt olla niin, että en huomaa koko koiraa. Tosin syötän namia välillä niin, että pyydän sen luokse. Ehkä se sitten alkais taas minusta tykkäämään...?

Perjantaina meillä on eläinlääkärillä vastaanotto hakasten poiston merkeissä. Saapa nähdä mitkä traumat siitä sitten jää? Samana päivänä lähdetään koko konkkaronkka Espanjan katukoirien kesätapaamiseen Hauholle. Siitä sitten lisää kuvia ja tunnelmia seuraavan kerran. 




keskiviikko 21. elokuuta 2013

Vastahakoinen potilas


Miten hoitaa vastahakoista koiraa?

Siinäpä kysymys! Mr. Zape on vaikea ja hankala potilas. Sehän ei tee mitään, mistä se ei tykkää ja sen takia on meidän haavanhoitohommelit aika hankalia. Suihkuun sitä ei olla edes yritetty vielä, kun tiedän jo etukäteen, että huudoksi ja hillumiseksi menee. Haavaa olisi hyvä suihkutella...Limpparipullosta olen kaatanut vettä haavalle ulkona.  Sitten meillä on haavanhoitosuihke, mitä pitäisi suihkautella muutaman kerran päivässä ja onnistuuko? No, ei oikein. Se kun näkee, että otan sen putelin esiin, niin lähtee lätkimään ja vähän äkkiä. Suunnilleen sinne päin olen muutamia kertoja osunut, ehkä. 

Haava ei näytä kauhean hyvältä. Antibiootit menee koko ajan, mutta tänään näytti, että haava ei näytä umpeutumisen merkkejä ja ehkä erittääkin vähän. 

Ei haluttaisi alkaa mitään pakotushommia kauheasti tekemään, koska meillä on vasta meneillään tutustumisvaihe toisiimme ja se on alkanut luottaa meihin. Koskaan sitä ei varmaan ole kukaan määrännyt mitenkään, joten se on vähän ihmeissään semmoisesta. En ole vielä ihan saanut kiinni sen perusluonteesta, koska se tuntuu muuttuvan koko ajan. Ja niin kuin olenkin todennut tässäkin blogissa monta kertaa, ainakin vuosi menee, että ollaan ehkä siinä tasaisessa vaiheessa. Mutta terveyskin olisi tärkeä!

Tänään tuli tosi paha mieli, kun lähdin töihin. Lomalla oltiin kotona koko ajan ja nyt homma muuttui, kun työt alkoi. Jyrki meni Kuusamoon koko viikoksi ja mä aloitin työt. Zape tajusi hyvissä ajoin, että alan tehdä lähtöä töihin. Se steppaili, pyöri ja piti mulle sitä bassomölyä...valitti selvästi, että "Älä nyt herranen aika sentään jätä mua tänne, et voi tehdä sitä mulle, mä pyydän..." Ja taas on ovesta maalia suikaleina lattialla. Nyyh!

perjantai 16. elokuuta 2013

Kusipää ja heinähattu


Kyllä on välillä niin hauskaa noitten pönttöpäiden kustannuksella, kuten tänäänkin! Aamupäivällä lenkillä Camy teki kunnon poikapissit suoraan Zapen päähän. Lisäksi Kun pissasi se koivelle.


Kostoksi heti Zape pissasi ja miehekkäästi heitteli takatassuilla maata ilmaan ja osui kohdistamaan heinätupon suoraan Camyn päähän. Siinä sen muutaman sekunnin jopa pysyi. Että älä mulle ala...

Joo. No sitten kotona olikin pientä pyyhkeilyä.

torstai 15. elokuuta 2013

Taas eläinlääkärillä!


Arvatkaa kuka? No tottakai Zape. Eilen se pihalla riehuessaan sai reiteensä aikamoisen repeämän ja tänään sitten oli taas eläinlääkärikeikka. Jussi tuolta Joen eläinlääkäriasemalta tykkäs, että hankalaksi menee haavanhoito, jos ei sitä laita saman tien kiinni. Joten poika uneen ja haavan putsausta ja hakaset päälle. Antibioottikuuri tietysti tuli.


Voi sitä raukkaparkaa! Se on taas ollut ihan tötteröisissään koko päivän. Välillä se seisoo huojuvin jaloin tietämättä oikein mihin menisi ja mitä tekisi. Jyrki kovasti varoitteli siitä nukutusasiasta lääkäriä ja hän laitteli varovaisen annoksen, mutta silti tuo on koko päivän ollut ihan muissa maailmoissa. 

Kyllä tekisi mieli ostaa sille semmoinen pehmustettu kokovartalopuku, jossa pääsisi eteenpäin vain hyvin hitaasti!!! 

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Ron 3 vuotta


Sattuipa Romputin synttäreille huono sää! Vettä tuli aamusta koko ajan ja vaikka koiranpojan mieli teki ulos, niin ei luonto antanut periksi. Hän sitten haikeana istuskeli vahdissa ovenraossa, josko sade vaikka lakkaisi.


Herra sai lahjaksi aktivointipelin. Harkittiin kovasti, minkä tasoinen peli ostetaan ja onneksi päädyttiin vaikeimpaan, sillä tämä poika ei ole mikään tyhmyri. Eipä sillä mennyt montaakaan minuuttia, kun homma oli ratkaistu ja namit syöty. Kun sen sijaan yritti hajottaa koko pelin ja hermostui kesken kaiken ja alkoi tappelun Zapen kanssa, joka sattui siinä syyttömänä olemaan liian lähellä. Galgoja ei koko touhu näyttänyt sen enempää edes kiinnostavan.

maanantai 12. elokuuta 2013

Töhötystä ja sen semmoista


Mr. Zapesta on kehkeytymässä oikein ykkösluokan töhöttäjä. Näköjään ruoka ja kunnon koheneminen näkyy sentään jäppisessä! En nyt tiedä onko se niin hauskaa, vaikka onkin tosi hauskaa toisaalta.

Herra kun alkaa isolla vartalollaan säpistä, niin oksat pois... Ensinnäkin se liukastelee meidän lautalattialla ja muutenkin tuo koordinaatio on edelleenkin hiukan hukassa, johtuen varmaan heikoista lihaksista. Mutta vauhtia alkaa löytyä ja kestävyyttäkin eritavalla, kuin vaikkapa viime viikolla. Koirapuistossa juostiin ihan mallikkasti ja tehoja on riittänyt senkin jälkeen koko päivän. Aikaisemmin se väsähti tosi helposti. Ihana nähdä, että kehitystä tapahtuu!

Eilen se pölli pitkän leipäveitsen tiskialtaasta.... vähänkös pisti sydämmen läpättämään. Sitten se heti hoksaa, että johonkin lähdetään ja menee kuonollaan härkkimään valjaita.... ei ihan tyhmä koira. Sillä on hauska tapa kommunikoida... se tosi matalalla äänellä ärmentää...joskus ihmisille leikkimielellä ja leikkiessään kamujensa kanssa. 

Kun on myös kunnostautunut töhöalalla. Jyrki osti pari semmoista solmulelua. Ja niiden kanssa on säätöä riittänyt ennemmän kuin tarpeeksi. Kunin mielestä mikään ei riitä leikkimisessä, joten halleluja taas tätä touhua!

lauantai 10. elokuuta 2013

tiistai 6. elokuuta 2013

Järkkyä


Tämmöisiä patsaita on Espanjassa! Sanat ei riitä kertomaan, että mitä ajattelen.

perjantai 2. elokuuta 2013

Mökillä kesällä 2013


Camy ymmärtää kauneuden päälle!


Zapella oli meno päällä, vaikka jalka vähän vaivasi selvästi välillä. Metsä ryskyen hän painatteli menemään.


Ja tuo ranta... se on niin ihana! Minä ongin (sain kalan) ja koirat oli niiiiin kiinnostuneita siitä hommasta. Ron lopulta ei malttanut ja hyppäsi järveen. Kauhea palelu tuli tietysti jälkikäteen meidän vilukissalle. Kun myöskin hyppäsi laiturilta, mutta mun perässä, kun menin uimaan. Pitihän se mamma pelastaa sentään!




Galgottimien juoksuja ei halunnut katsoa ihan suoraan, koska koko ajan pelkäsin, että milloin jollain on luut poikki tms. mukavaa. Zapella rähmäsi silmät, mutta sekin sitten korjaantui onneksi itsestään. Toisekseen oli jännitystä siitä, miten Zape pysyy paikalla. Ja pysyihän se. Jos ne oli vähän liian kauan näköpiiristä pois ja kun huuteli perään, niin sieltä tultiin tuulispäänä luokse taas. Ihanaa!


Kun otti pari palloa mukaan. Hirveä ongelma tuli kun pallo meni järveen. Ja kun toinen pallo mystisesti meni kallioiden uumeniin. Sieltä sitä piti houkutella kauhealla vinkunalla pois, mutta ei se tullut!