Voi Camy, Camy, että teit minulle mahdolliseksi sen, että minulla on ikioma galgo! Sekunttiakaan en ole katunut ja nyt ajattelen, että jos olisin tiennyt, niin meillä olisi pelkkiä galgoja. Ei sillä, ettenkö rakastaisi noita kahta höpönassuani, vaan jos olisin tiennyt...
Ronin myötä tutustuin espanjalaisiin koirarotuihin netissä ja kas kummaat tuo galgoajatus alkoi kyteä mielessä. Camy tuli meille vasta reilu kuukausi sitten, mutta musta tuntuu, että se on ollut meillä aina.
Se on kaunis. Se on hyväkäytöksinen. Se on kiltti. Se on sosiaalinen. Se on ruokavaras. Se tykkää Ronista ja Kunista täysillä. Se rakastaa rapsutuksia ylikaiken. Se on sanalla sanoen täydellinen!
Meille tuli vähän varuillaan oleva, mutta reipas koira. Missään vaiheessa mikään arastelu ei lyönyt läpi, vaan se vaihtoi perhettä ja maata tuosta vaan. Vähän se pörräili vierellä koirapuistossa aluksi, vaan tosi nopeasti lähti tutkimaan maailmaan vapaasti, oli patsaana aluksi poikien tutkaillessa, kuka tänne oikein tuli...ja otti haltuun koko porukan alle vuorokaudessa. Se on sulatellut sydämmiä koirapuistossa, sillä ihmisillä on näköjään ennakkoluuloja pidättyväisistä vinttikoirista. Camy menee hakemaan rapsutukset siis kaikilta.
Voi että, kun se juoksee! Oma piha on toistaiseksi ollut se mieluisin paikka vapautua. Koirapuistokin on jotekin vaikea. Siellä hengaillaan ja istuksitaan, mutta sitten se oma piha....meillä on hirvittävä kulunut polku autokatoksessa...nurmikko pilalla monesta kohtaa jne,, mutta ei se haittaa. Pääasia on, että on hauskaa! Kynnet on kuluneet niin, että vaan kerran on tarvinnut leikata ne tosipitkät kynnet, mitkä sillä oli Espanjassa. Kuulemma eivät olleet leikanneet niitä ollenkaan. Nätisti antoi leikata, mutta nyt on tosiaan kuluneet ihan lyhyiksi.
Camy rakastaa yli kaiken olla hellyyden kohteena. Jos alkaa silittämään tai rapsuttamaan, niin lisää vaatimuksia tulee tassuista heti. Leikissä se ottaa hampailla esim. kädestä kiinni, mutta ei liian lujaa ja huitoo niillä tassuilla, että varansa saa pitää. Se on vielä tosi nuori ja hömppä vielä ja sen näkee. Ihanaa, kun se on antautunut noihin hömpötysjuttuihin jo meidän kanssa...se sitä paitsi ottaa vaatteita välillä itselleen...sukkia, huppareita...vielä ei ole ainakaan tuhonnut niitä...
Lenkillä neiti kulkee kuin unelma. Siis ei vedä tai mitään muitakaan kommervenkkejä ei ole. Olen hieman ihmeissäni, kun varauduin taas yhden rescueongelmatapauksen hoitoon, niin mitään hoidettavaa ei olekkaan. Camy siis vaan tuli ja on! Ja se on vaan niin mahtava ja ihana ja kaunis ....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti