CAMI

Hola Amigos! Tässä esittäytyy meidän uusi tulokas Cami. Hän asuu Granadassa tällä hetkellä, mutta hetken päästä Suomessa ja jopa meillä!

En malttanut pantata ylläriä kauemmin, mutta meillä on Espanjanmatka varattuna 17.-23.7.2012 ja siltä reissulta Cami tulee kotiin. Mulla on ollut kauhea pakkomielle saada galgo, joten tämä lienee sitten se unelmien täyttymys.

Camin tarina meille alkoi niinkin viattomasti kuin sanasesta galgohaaveilusta ystävälleni Lenitalle, joka opiskelee Granadassa ja tekee koirien hyväksi työtä... https://www.facebook.com/EspanjanKoirienJaKissojenYstavat

Lenita kertoi ystävillään olevasta Camista, joka olisi kuin "taivas". Ihan heti en tähän rakastunut, sillä haaveilin jostain syystä brindlestä tai mustasta galgosta, mutta vähitellen ja  järkisyiden takia tähän rakastuin. Syyt olivat sinänsä se, että siitä on pidetty hirmuisen hyvää huolta, se ei ole ollut tarhalla ja se on asunut perheessä, jossa on ollut toisia koiria ja vissiin kissojakin. Pelkkää hehkutusta tyttösestä on saatu. Kuvia ja videoita saatuani menetin sydämmeni tälle tytölle totaalisesti ja pienen (?) puhutus-painostus-höpötyksen jälkeen myös siippani tämän tytön meille suostuu vastaanottamaan. Vähitellen mulle tuli tuntuma siitä, että Cami ON meidän koira.

Jännittävää aikaa on eletty täällä koiran odotuksessa. Ollaan saatu lainaan lentoboksi Camia varten ja jösses sentään, se on valtava! Olen varannut lentoliput Norwegianilta asiakaspalvelusta ja saanut koirapaikan paluumatkalle. Mitään ei paikasta näy lipuissa, joten jännityksellä odotan, onko sitä sitten vai ei. Todennäköisesti soitan kuitenkin ja varmistan asian. Lomaviikkoa odotetaan innolla ja Granada vaikuttaa niin mahtavalta paikalta, että. Pari ekaa päivää ollaan suunniteltu olevamme ilman koiraa ja sitten otetaan Cami ja tutustutaan toisiimme oikein kunnolla, ennen  kotiinlähtöä. Majoitumme asuntoon, johon koiran saa tuoda. Pääsemme Lenitan mukana tutustumaan myös paikalliseen koiratarhaan. Sitä odotan kauhunsekaisella jännityksellä...miten kestän sen....?

Asia, mikä tässä mietityttää on tietenkin se, että miten Ron ja Kun ottavat tulokkaan vastaan. Yritämme panostaa kotiintuloon mahdollisimman paljon. Tavataan "ei-kenenkään-maalla", eli joko koirapuistossa tai lenkillä... sitten tullaan vasta kotiin. Ron varsinkin on hyvin reviiritietoinen ja isot koirat ovat herättäneet niitä negatiivisia tunteita. Joten haasteita riittää!