Onnistumisia!

Voi että, kun olen ylpeä pojista, varsinkin Kunista, joka kaikesta sählinkiintaipuvaisuudestaan huolimatta on hyvinkin oppivainen koira!!!

Treenattiin Hannan kanssa nyt ns. viltille menoa. Meidän tapauksessa matolle. Eteiseen laitettiin pieni matto ja naksuttimen kanssa palkittiin matolle menosta. Sitten lisättiin sana "matolle" ja kappas vaan, koiruli lennähtää matolle istumaan pyynnöstä. Ihmeellistä! Tämähän rauhoittaa kummasti mm. uloslähtöä, kun tyyppi saa muuta tekemistä odotellessa. Naksuttimeen reagoivat tosi hanakasti, että ahaa, tuli tehtyä jotain oikein.

Ajattelin, että voisi olla toinenkin paikka, mihin koirat pyytää tarvittaessa. Laitoin äsken lasten peiton olkkarin lattialle ja kokeilin samaa, mutta nyt sanana on "peitolle". Ja varsinkin Kun tajusi sen ihan salamana. Ron istuksii vähän viereen. Nyt pitää opettaa sitä kestoa, eli että koira malttaisi olla siinä matolla tai peitolla vähän kauemmin. Treenaaminen on kivaa ja namia kuluu...pitänee huomioida ruoka-aikaan...

Murkkuikä sen kun jatkuu. Kun on kauhean lyhytpinnainen ja alkaa räksyttää heti, kun hermot menee. Esim. jos Ronilla on joku lelu, minkä sekin haluaisi. Yksi päivä se rupesi mulle haukkumaan, kun söin jäätelöä....otti vähän aivoon, kun toiset vaan herkkuja mässäilee.