Pimmeetä

Oi, että kun on pimeetä kellojen siiron jälkeen! Koirat varmaan kummastelee, että mikä juttu, kun aina on pimeää, kun lenkille mennään. Edelleenkään Kunin mielestä pimeä ei ole kivaa ja tuntosarvet ovat entistä enemmän sojollaan. Se kuuntelee, katselee ja väipsähtelee lenkkien aikana. Jumeja tulee edelleen. Koitetaan palkata liikkeestä, eli jos hyytyy, niin houkutellaan namilla ja annetaan se nami liikkeessä. Tää on vaan mun omaa psykologiaa, voi olla siis huuhaatiedettä, mutta jonkun verran toimiikin.

Temppuja on opeteltu ihan huvikseen ja nää tyypit nauttii siitä ihan kympillä! Ron osaa nyt antaa tassua, "gimme five", eli ylävitoset läpätä, hypätä vanteen läpi ja kaapin ovia auttavasti sulkea, sekä pyöriä ympäri. Jyrki oli tänään treenannut sairaslomallaan kierimistä....siis Ron kierii...Jyrki ehkä osaa jo.... Ai niin, sitten on peruuttaminen vielä. Kun osaa peruuttaa ja pyöriä ympäri ja välillä hyppää vanteestakin. Kun kuittaa mielellään kaiken maahanmenolla, jos äly ei riitä. Ron taas ei oikein tajua peruuttamista. Hätäpäissään kokeilee nyt antaa sitä tassua yksin tai jopa kaksin kappalein. Näiden treenaaminen on vaikeaa, kun ne molemmat sählää ihan innoissaan siinä samassa kohdassa ja välillä käy niin, että kun Ron on onnistunut esim. pyörimään, niin Kun syökyykin ottamaan sen palkan...se on niin nopea pirulainen...
Kivaa on kuitenkin opetella noita temppuja, vaikka ajattelinkin aikoinaan, että ihan humpuukihommia. En tajunnut, että koira saa siitä kiksejä, eikä mun tarvitse arpoa, onko järkevää. Selväsi ne nauttii, kun saavat aivojumppaa ja sehän kuluttaa energiaa. Sitähän näyttää riittävän meidän poitsuilla! Ps. Loppuis jo tuo turboenenerginen pentukoiranraksumegapussi! Ollaan jo harkittu leikillään, että seuraava on jotain hyvin vähäenergistä sapuskaa....