tiistai 6. syyskuuta 2011

Kosketuskeppi

Hanna neuvoi tänään kosketuskepin käyttöä. Koskettaminen on vahva käytös, johon on latautunut suuri vahvistemäärä: jokaisesta kosketuksesta saa aina palkkion. Sen avulla voidaan ilmapuntaroida koiran mielentilaa. Kokeillaan, miten ahdistunut koira on. Jos se pystyy koskettamaan keppiä, pystyy se todennäköisesti myös syömään ja tarvittaessa myös oppimaan uutta (Canis-lehdestä lainaten mukaeltua).

Ensin keksittiin pieni ääni, joka toisetettiin aina, kun Ron koski nenällään kepin päätä ja palkittiin. Sitten kun se jonkin ajan päästä tajusi muutakin, kuin sen namikäden, niin lisättiín kehoitusääni, joka meillä on tyylikkäästi "töks". Näytti ensin, että ei se tätä tajua, mutta todisti sitten epäilykset vääriksi. Keppiä lyhennettiin ja töks tehtiin sitten käteen. Tarkoituksena oli taas harrastaa tätä toimintaa niin, että Hanna testaili saiko hän vierailla meillä häiriöttä. Ronin korvista näki kyllä, että seuraili Hannan liikkumista, mutta pystyi sentään keskittymään tehtävään. Oli niin hyvät namit! Hanna oli tuonut kivipiiraa ja mahalaukkua...ällöä möhnää, mutta koirista sikahyvää.

Hanna epäili, että saattaa Ronilla olla pelkkää huomionhakua tuo vieraille rähjäily, sillä ei se selkeästi ole mitenkään vihainen, mutta jotenkin oudosti epävarma ja sitäkin vain välillä. Olisko Kunin tulo vienyt siltä liikaa huomiota? Kun kun on semmoinen töhöttäjä ja jokapaikanhöylä, joka varastaa huomion. Ja sitäpaitsi Ron on ennen Kuniakin ollut tosi huomionkipeä. Aina tulee nenätöksejä ja uikutusta ja vaatimusta johonkin. Jyrki teki yhden etäpäivän kotona ja koki, ettei siitä sen takia tullut mitään, koska se vaati koko ajan huomiota.

Pitää vielä enemmän ilmeisesti olla huomioimatta sen huomionsaantiyrityksiä ja tarjota sille ihan omaa aikaa edes joskus. Se vaan on aika vaikeaa, sillä kun toisella on vuorotyö ja toisella paljon matkatöitä, aika on kortilla muutenkin ja olis sekin vähä aika kiva viettää yhdessä.

Kunillekkin ajattelin opettaa tota töksjuttua, koska sillä on ihmepelkoja välillä lenkeillä. Joitain ääniä ja joitain paikkoja se selkeästi pelkää, enkä tiedä miksi. Voisi sillä tökshommalla rauhoitella. Ruokamäärää pitää varmaan vähentää, sillä tässä hommassa kuluu sitä aika paljon. Kun on saanut tosi hyvin lihaa luiden päälle, mutta Ron pysyy hoikkana. Se itse säännöstelee ruokaansa. Ei aina syö edes kaikkea, mitä annetaan. Kun sen sijaan kyllä syö sitten Ronin jämät ja kaiken muunkin, minkä vaan suuhunsa saa....Onkohan meillä kohta pieni, musta, läski koira?

Tämän päivän tuhot:
- Koivuhalko varastettu ja osittain silputtu olkkarin lattialle
- kolme kakkaa yläkerran rapputasanteella :(
- yksi pissi eteisen lattialla:(

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti