Mr Zape on osoittautunut melkoiseksi persoonaksi. Aamuisin se on päättänyt herättää meidät hirmuisella haukkumisella sängyn jalkopäässä ja tehostaakseen vaikutusta kiskoo peittoa pois päältä. No, herranen aika, pakkohan se on nousta ylös!
Paistinpannuja se on nostellut tiskialtaasta ja suorittanut esipesut. Lisäksi se ihan varmasti saa joka päivä pöllittyä jotain ruokaa, vaikka kuinka varansa yrittää pitää.
Sillä on maailman huvittavin ääni. Se leikkiessään pitää semmoista örinää, että naurattaa kyllä. Melko miehinen bassomöykkä hänen suustaan lähtee. Eiku johonkin hevibändiin laulajaksi! Ääntä varmaan lähtis, kun katsomoon ujuttais pari kissaa vaikka.
Huomenissa lähdetään reissun päälle ja katsotaan, miten matkustelu pojalta sujuu. Pikkuisen vaikuttaa samankaltaiselta hermoheikolta, kuin Kun, joten jännityksellä odotan, mikä möly mahtaakaan kuulua autossa. Ei siinä muuten mitään, mutta kun pitäis olla sekunnissa perillä ja pysähdellä ei saa edes liikennevaloihin. Heti alkaa kommentointi takaboksissa. Muutekin nämä meidän mustat jäbät on jokseenkin samankaltaisia hömppähousuja. Korvatulpat korviin ja menoksi!
Lisätäänpä vielä hullaantuminen kissoista. Siinä ja siinä ikkuna kestää välissä ja sitten se EI ole ihan niin blondi kuin Camy. Ei väriltään, eikä aivoiltaan. Kissaepisodin jälkeen päätin vähän treenata näitä, niin Zapen sain kerran jopa maahan nameilla ja vähän aikaa odottamaan ennen luokse kutsua. Jee! Camy vaan ei tajua näistä mitään, mutta eipä tarvii... Mutta tämän galgopojan kanssa varmaan saadaan tehdä töitä vielä, että ei ihan mahdottomaksi ala.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti