Sori pärssekuvakulma! Mutta Kun sai tikun tms. jalkaansa pihassa juostessaan. Uikutus ja tikun poisto samantien hänen omasta toimestaan. Tassua aristi illan ja seuraavan aamun, joten elukkatohtorille kävi tie. Nyt ei saatu aikaa meidän "omasta" klinikasta (Joen eläinlääkäriasema), vaan piti mennä sinne toiseen aivan yhtä hyvään paikkaan, joskin kauemmas, eli Kivuttomalle. Siellä hoidettiin taannoin myös kinkunverkko-ongelma.
Tulehdus löytyi tassusta ja nyt hoidetaan desinfinoinnilla ja korvatipoilla. Lääkärikäynti sujui aika mielenkiintoisesti päässä jos toisessa: Kun aloitti ihan järkyn huudon takapaksissa ja raapi ja puri istuinten takaosia ja Ron kotona itki koko ajan kun oltiin poissa (soitti poika, että mikä nyt on...itkee ulkona ja sisällä). Odotteluaika oli aika jännää, sillä Kun oli aika aktiivisella päällä ja suhaili paikasta toiseen. Kehoitus " Istukaa odottamaan" ei koskenut häntä. Itse tutkimus kuonokoppineen oli yhtä tuskaa Kunille. Jyrkillä oli tekemistä tuon pikkuisen, mutta lihaksikkaan koiran kanssa, että sai pidettyä paikoillaan. Muutenhan Kun oli oma rakastettava itsensä...tulkaa ja rutistakaa ja nuolen teidät kuoliaaksi...! Tästä riemusta saivat hoitajat osansa, kuten myös taannoin rokotuksen yhteydessä toisella klinikalla.
No, täällä kotona hoidon toteutus on vähän niin ja näin. Juu...sairaanhoitaja olen ammatiltani. Lääkäri suositteli kauluria, jotta Kun ei pääsisi nuolemaan vauriokohtaa. Sanoin heti, että ei tuu onnistumaan...on nääs se sterilointikokemus. Totesihan se lääkärikin, että kyllähän tää tyyppi vaikuttaa AIKA OMATAHOISELTA. Hyvin bongattu, sillä sitä se just onkin. En laita kauluria.
Vähän on sinne päin nyt tuo jalan hoito, mutta koiran kunnosta ja muusta päättelen, että ei kai kovin vakava tilanne ollutkaan. Kiltisti tosin putsaillaan ja laitetaan korvatippaa jalkaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti