torstai 28. elokuuta 2014

Aitaräjäys on historiaa...


Meillähän on ollut ongelmaa Zapen kanssa ohituksissa ja myös meidän aidan vierellä kulkevien koirien kanssa. Myös jotkut juoksevat ihmiset tai meluava porukka sai aikaan kauhean möykän aidalla. Kerran jopa joku huuteli hädissään aidan takana, että "tulkaa hakamaan koiranne pois. "No, on aita välissä ja mitään ei voi tapahtua. Mulla meinasi epätoivo välillä iskeä, mutta sitten yhtäkkiä keksin jotain.

Vesi! Otin ämpäriin vettä ja ruiskutin sitä sen päälle, kun möykkä alkoi. Ihan muutama kerta tarvittiin, että homma alkoi muuttua ihan muuksi. Tänään aamulla meni koira ohi...Zape pari kertaa päästi pienen ulahduksen , mutta ei mennyt edes aidalle. Kehuin sitä ihan hulluna...ihana koira! Muutenkaan ei mitään möykkää aidalla ollut moneen päivään. Voiko tämä olla mahdollista?

Nyt ajattelin, että vesihommaa voisi kokeilla myös lenkillä. Pieni ruiskutus jollain sopivalla vekottimella ohitustustilanteissa. Kannattaa kenties kokeilla. Meillähän on lenkit olleet ihan pannassa Zapen käytöksen takia. Koirapuisto on ollut se meidän ulkoilupaikka ja tekisi mieli oikein kunnon lenkeille! Meillä oli kyllä kivat koirapuistosessiot esim. viime viikonloppuna. Vettä satoi ja koirat oli välillä piilossa puiden alla, mutta kun oli hyvää seuraa, niin 1, 5 h vierähti siitä vaan.

Eli vesikoulutusta nyt sitten kehiin! En tiedä, onko minkään koulukunnan suositusta moisiin, mutta jos kerran toimii, kun mikään muu ei, niin miksei?








torstai 24. heinäkuuta 2014

Mökkeilyä lomalla

Leikkirymy iski kesken kaiken. 

Käytiin melkein viikko viihtymässä mökillä ja täytyy sanoa, että hauskaa oli ja säät suosivat. Melkein joka päivä ukkonen jyristeli, mutta kaukana. Lämmintä piisasi lähes yli tarpeen. 

Zape varmistelee, että pääsee äkkiä karkuun, jos paarma tulee...

Paarmat olivat kiusana, mutta hyttysiä ei juurikaan ollut. Galgot varsinkin tykkäsivät kyttyrää niiden pörräilystä ja pakenivat sisätiloihin tuon tuosta. 


Kunilla oli ongelma, kun mökillä oli "pallo" järvessä (vesilämpömittari). Sitä se jaksoi vahtia koko loman ajan. Kun oli ainut koira, joka kävi uimassa. Hädissään hyppäsi veteen, kun joku meni uimaan. 

galgottimet vahdissa saunavuorolla




Metsässä maisteltiin mustikoita. Eipä paljon maistuneet muille, kuin Ronille. Sille kelpaa myös herukat ja vatut.


Kunilla oli pelottavaa välillä: Kaatunut päivävarjo, iso kanto, iso metsä, outoja tynnyreitä saunalla... sillä sitä pelättävää riittää maailmassa. 

Minä jäin äidin luo Jyväskylään pariksi päiväksi, kun muu porukka suuntasi kotiin. Tulin Camyn kanssa junalla sitten kotiin. Äiti sai sitten hiki hatussa imuroida siitä lähtenyttä karvaa sohvastaan. Meidän ensimmäinen junamatka meni oikein hyvin. Koiran kanssa saa aina juttuseuraa ja matka taittuu huomaamatta. Camy on muutenkin luultavasti maailman helpoin koira ja mikäs oli sen kanssa ollessa. Koiran lippu junaan maksaa vain 5 €. Voin kyllä suositella lämpimästi junaa kulkuvälineenä koiran kanssa. 

lauantai 24. toukokuuta 2014

Toukokuun helteissä


Camy viilentyy kukkapenkissä ensin pöyhittyään sen mieleiseen kuosiin. Ei tarvitse kenties odotella kukkia.

Mahtuuko kieli suuhun takaisin vaiko eikö?

Liikaa leluja...milläs sitä alkais leikkiä?

Mitään ei jaksa leikkiä vaan keinun alta löytyi  yksi vähän viileämpi paikka.

lauantai 10. toukokuuta 2014

Kevätkuulumisia


Koiramaista kevättä kaikille! Meillä on elelty normaalia karvaista elämää. Eilen tuumailimme lauman kirmailua pihalla katsellessamme, että olisipa tylsää ilman koiria. Miehen sanoin " On niistä iloa, mutta on niitä riesaakin.."


Joensuuhun on avattu uusi koirapuisto, mistä onkin nyt tullut vakiovierailukohde. Se on ihan lähellä ja puiston viereen saa kätevästi auton parkkiin. Helpottaa kummasti kun kysessä on neljä kiireistä koiraa. 

Meillä alkaa ihan kauhea säpinä siitä, kun mies alkaa vetää housuja jalkaan. Tyypit pyörii kuin vimmassa siinä ympärillä. Pantojen laitto on haaste sinänsä, kun Zapen mielestä kaikki pannat pitäisi laittaa hänelle. Oi niitä aikoja, kun vielä oli vain kaksi koiraa ja koulutin ne odottamaan nätisti vuoroaan kun ulos oltiin lähdössä. Siis oma vika, kun olen velttoillut. 


Käytiin yhtenä sunnuntaina hiekkakuopilla juoksemassa. Kyllä oli mahtava paikka koirien mielestä!


Tässä vielä ruokarosvon tyylinäyte.


maanantai 7. huhtikuuta 2014

Ennakkoluulo, ylpeys ja turha luulo!



Pientä tutinaa kintuissa tuntien lähdimme lauantaina kokeilemaan, josko Zapesta olisi vinttikoirien kimppakävelyyn osallistumaan. Varauduimme siihen, että Jyrki lähtee sen kanssa kotiin ja minä kävelen vaan Camyn kanssa. Mutta ihme ja kumma jäppinen kulki melkein kuin unelma kahdentoista muun koiran kanssa puolentoista tunnin lenkin tosi hienosti!!!Melkein leijuin pilvissä, kun olin niin ylpeä pojasta. Hermostunut se kyllä oli ja sen näki turkin päälle ilmaantuvasta hilseestä.

No, tänään luottavaisin mielin sitten lenkille.... Eikös parinkymmenen metrin päästä tule vastaaan minikokoinen mäyräkoira ja tavanomainen huutokonsertti alkoi. Joten se siitä sitten. Plääh! Muutenkin lenkki meni ihan persiilleen ja palattiin vähän matkan päästä kotiin. Kun veti mun käden varmaan puoli metriä toista pidemmäksi ja äääärrrrsytti!!!!Kotipihassa treenattiin seuraamista ja johan oli sakkia hienosti käyttäytymässä nelin kappalein ilman hihnoja ja tietysti namin höykällä. Mä muutan Röllimetsän keskelle, missä ei asu yhtään koiraa kymmenen kilsan säteellä, eikä myös ketään ihmisiä. Semmoinen tunnelma on tänään täällä.

lauantai 22. maaliskuuta 2014

Kuvasatoa tänään

Ron nättinä

Zapukka

Jätski on hyvää

Mitäs tässä...

Kun saa syötettynä jäätelöä