Joupinkallion "koirapuisto"

No, nyt on valmis koira-aitaus!

Viikko siinä meni kokonaisuudessaan, mutta oikeastaan työajallisesti noin työpäivä. Harkinta- ja laiskoitteluaikaa suurin osa siis. Tänään pistettiin tuulemaan ja vaikeuksien kautta päästiin voittoon, eli siihen, että koirat pääsi ulos omalle pihalle ilman hihnoja. 50 metriä pitkä verkkoaita riitti just ja just, mutta lisäksi tarvittiin mielikuvitusta ja säätöä. Yksi vajankulma sai HongKongista ostetun kompostikehikon osat mallaamaan aitaa ja puuaidan alaosia paikkailtiin pienisilmäisellä verkolla ja runsailla kivibarrikadeilla. Aidan hinnaksi tuli noin 200€. Samaa aitaa kaupataan valmiiksi laitettuna hintaan 1590€, joten pelkkää säästöä siis...

Koirat oli ulos päästyään ihan äimän käkenä. Camy istui pitkän aikaa, eikä liikkunut mihinkään ja muutkin aloitteli varovasti tutustumista vapaana olemiseen sinänsä tutulla pihalla. Vähän ajan päästä homma vapautui: Ron lähti hepulijuoksemaan ja siitähän se lähti koko jengi perään ja meteli ja vauhti oli melkoinen. Saas nähdä, milloin alkaa tulemaan valituksia naapuritaloista...
Pihanaapurin Vilma-koira kävi myös tutustumassa aitaukseen meidän koirien kanssa ja meni ihan unelmahyvin.

Aamupäivällä vietimme pitkän tovin taas Rajasaaressa. On se vaan niin luxus-koirapuisto! Tutustuimme mukaviin ihmisiin ja jopa Ron kävi hepuloimassa meressä. Rescuekoiria tuntuu olevan paljon, mikä lämmittää aina sydäntäni. Nytkin tavattiin tosi mukava hevostilallinen, jolla oli neljä koiraa Romaniasta. Toivottavasti tavataan uudelleenkin. Ja huvittavaa kyllä tapasimme myös Joensuulaisen naisen, joka tunnisti meidät heti siellä.

Pelottaa isäntäväkeä ja koiraa

Tässä taannoin uutisoinkin Zapen pelottavasta keittiöepisodista ainakin facebookissa. Kertausta vielä blogiinkin...

Käytettiin koirat rankassa vesisateessa ulkona. Ensin lähti mustat pojat ja sitten ruskea parivaljakko. Ruskuaisten käyttöaikana (n. alle 10min) oli Zape avannut uunin luukun, syönyt pari broilerin koipea ja kiskonut hellasta irti neljä nappulaa. Tuloksena sitten kolme levyä oli päällä.  Nyt on meillä barrikadit hellan edessä, kun lähdetään jonnekkin. Vaikka en kyllä usko, että tyhjä uuni sinänsä kiinnostaa herraa. 

Toinen jännä juttu oli se, kun tänään koirapuistoon tuli parivaljakko koiria, ketkä olivat kenties aiheuttamassa Zapen törmäystä puuhun osaltaan tässä vähän aikaa sitten. Zape meni ihan "puihin". Se ei suostunut liikkumaan yhtään mihinkään Jyrkin jalkojen vierestä. Se seurasi kuin hai laivaa, eikä jättänyt hetkeksikkään mahdollisuutta olla melkein kiinni jaloissa. Kai se muisti jotenkin sen tilanteen ja oli peloissaan tai hämillään tai jotain. Koirien omistaja kyseli, miten Zape voi tapauksen jälkeen, kun näki,miten paha tilanne oli ja miten huonosti se voi sen jälkeen. Soitinhan minä eläinlääkärillekkin ja sain vastauksen, että seurataan vaan, jos syö ja tekee tarpeensa normaalisti. Ja sen se teki. Kyllähän se oli viikon verran ainakin aika noiveana ja yski ja köhi, kun vähänkään innostui. Aika tärskyn sai silloin kyllä! Tämä tämän päiväinen tilanne poikkesi huomattavasti sen normaalista puistokäyttäytymisestä. Sehän rymistelee yleensä ihan kinginä pitkin ja poikin. 

Mutta toisaalta on mukava huomata, että se turvautuu meihin (Jyrkiin) tarvittaessa ja luottaa, että kun tuota seuraan, niin ei pahaa tapahdu!

Rajasaaressakin on vierailtu tämän tästä ja tutustuttu Seela Sellaan. Hän näköjään on siellä joka kerta kun mennään sinne. Hänellä on ihana Nasu-koira, joka on löytynyt aikoinaan Kreikasta roskiksesta, joten rescuesakkia hänkin. Camy on käynyt uimassa meressä, joten uimakausikin on avattu!

Meillä on pihan koira-aitausprojekti tässä vaiheessa joten varmaan siitä sitten kirjoittelen, kunhan saadaan muuta aikaiseksi, kuin agilityradalta näyttävä keppiviidakko (tämän hetkinen tilanne).