keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Enää ei karata...ehkä


Älkää pliis naurako itseänne tärviölle, sillä tää portti on ihan järkyttävän näköinen, mutta pikkuisen on kuvanottohetkellä vaiheessa...ja vielä rumemmaksi vaan muuttui. Ensi kesäksi suunnitellaan oikein tyylikäs porttisysteemi (sen kun näkis...).... Jopas otti neiti pitkäkoipi ensikosketusta portin kanssa, kun luuli, että siitä voi taas hypätä yli. Kiva lommo tuli verkkoon, mutta onneksi ei käynyt muuten mitenkään.

Mutta tänään mä töistä tullessani menin tapani mukaan tietysti facebookkin ja kun seuraan yhden galgotarhan elämää, niin yksi galgoparka oli kuollut ja se oli jo keretty varatakkin. Ja siinäpä sitten oikein itku tuli ja joku ilkiö oli tehnyt vielä oikein koskettavan muistovideon siitä vielä....yhyyyyy....Ja siinäpä tietysti tuli mieleen, että näistäkin ehkä (toivottavasti kuolen ennen) pitää joskus luopua...ihan hirveä ajatus. Mä ihan pokkana töissä kohtaan kuolevia ihmisiä ja niiden omaisia, mutta joku vieras koira facessa saa itkemään? Olenko kenties hulluksi tulossa? Tai siis hullummaksi...

maanantai 24. syyskuuta 2012

Raivo nousee


Eläinsuojelutyötä Granadassa tekevät ystäväni menivät lauantaina luksusalueella sitaitsevaan taloon, josta löysivät 20 koiraa ilman vettä ja ruokaa. Koirat oli hylätty kolme viikkoa aiemmin. Niistä 7 oli kuollut nälkään ja 13 löytyi elossa. Koirat ovat heikossa kunnossa ja osa on sairaalahoidossa. Asia on onneksi noteerattu myös paikallisissa tiedotusvälineissä. Yhdistyksellä on pula rahasta, jota tarvitaan eläinlääkärimaksuihin, sairaalahoitoon, hoitokoteihin jne. Laitan tänne esille ASOCIACIÓN AMIGOS DE LOS ANIMALES DE GRANADA - yhdistyksen tilinumeron, jotta voit halutessasi tukea näitä viattomia pienia koiria. En laita tähän kuvia, mutta
Ideal-lehden lyhennetty nettiartikkeli on tässä:
http://www.ideal.es/granada/20120924/local/granada/hallan-perros-muertos-hambre-201209232208.html

Siis ihan oikeesti!!! Miten joku voi tehdä noin? Miksei jättänyt edes ovea auki, että koiraparoilla olis ollut joku mahdollisuus????Todella oikea kauhujen talo!!! En halua edes ajatella sitä järjetöntä tuskaa mikä niillä koirilla on ollut. Välillä niin ahdistaa, kun näitä samantapaisia uutisia tulee koko ajan ja facebookin kautta nimenomaan. Itteppä olen tieni valinnut... Seurasin mm.http://www.perrosdelsol.es/ yhden aivan mahtavan näköisen uroksen ( Valiente ) pelastustoimia pitkään. Sillä oli toinen etujalka sökönä ja turvonnut, mutta kyllä sen kiinnisaaminen kesti kauan! Nyt se on turvassa, mutta jalka piti ambutoida. Miten mahtavaa työtä ne siellä tekeekään....

Tilasin edellä mainitulta yhdistykseltä pari pantaa Camylle. Meneepä rahaa hyvään tarkoitukseen ja mahtavia pantoja meille!!!

Sekalaista toimintaa


Kun ja isukki taistelee lobotomia-ankasta


Tänään tarvittiin tätä takkia. Vettä satoi ja asteita jotain +7


Aina vaan toi ankka....mutta parhaat ystävykset jakaa kaiken


Kolmen koplan suunnitelmat....nyt aletaan ryhmässä piippaileen, että iltalenkki olis....


Ja lenkin jälkeen riehutaan niin maan perusteellisesti. Camyllekkin ostettiin heijastinliivi.

tiistai 18. syyskuuta 2012

Pakastimen sisältöä


Ylähyllyä...hei vajaatakin on jo...


Omatehmää vihannesmössöä ja jopa muutakin


Aikalailla täyttä tässä vielä


Alahyllyn kamat


Hei, mansikkahilloa!!!!

Se huono puoli tässä barffauksessa on, että pakastimesta on vaikea löytää mitään muuta, kuin koiranruokaa ja niillekkin tarttis laittaa joku järjestys. Mutta se on vaikeaa, koska pötkelöt on niin kylmiä ja epätoivo mahtumisen kanssa korkea, että yleensä nuo kamat vaan heittää tasan sinne, mihin mahtuu. Onneksi Marikalla ei ollut viimeksi ihan kaikkea, mitä tilasin...ei nääs olis mahtunut mitenkään pakastimeen....

Yllättävän äkkiä tää ruokamäärä vähenee. Nytkin on jopa vapaata tilaa aikalailla!!!

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Karkuvintiö!


Eilen oli meillä järkytyksen päivä, tai oikeestaan ilta. Rampattiin illalla useita kertoja koirien kanssa pihalla, kuten aina. Tultiin vissiin eri aikaan sisään ja kuviteltiin, että kaikki koirat on sisällä. Rauhassa katseltiin telkkua ja paikalla näkyi vaan Kun. Ajattelin, että Ron ja Camy ovat meidän sängyssä. Puhelin soi ja Jyrki arpoi vastaako vieraaseen numeroon ja käskin vastata. Onneksi vastasi! Siellä nimittäin ilmoitettiin, että täällä taitaa olla teidän koira...sydän hyppäs kurkkuun ja paniikki iski. Rynnättiin ovesta ulos ja onneksi olivat lähellä...tossa sadan metrin päässä. Kolme poikaa auton kanssa olivat nähneet Camyn, pysähtyneet ja ottaneet kiinni. Nätisti oli häntä heiluen tullut niiden luo. Ja luojan kiitos sillä oli kaulapanta, jossa puhelinnumero!!!!! Ja tosiaan mahtavaa, että hoksasivat, että kaikki ei ole kohdallaan, kun tuommoinen koira ittekseen iltamyöhään juoksentelee.

Kyllä me kehuttiin niitä poikia maasta taivaaseen ja kun ei muuta keksitty, niin pyydettiin että ajavat meidän pihaan ja jääkaapista löytyi 8 olutta ja annettiin ne niille. Semmoista lauantai-iltaa kun olivat muutenkin viettämässä...

Mutta mitä tästä taas opittiin? Siis lasketaan ääneen koirat, että kaikki tulee sisään ja aina, AINA pidetään kaulapannat kaulassa, paitsi yöllä. Hirveä morkkis on kuitenkin asiasta, että miten noin voi käydä, mutta näköjään voi. 

Tänään oli ihan mahtava aurinkoinen syksysää ja käytiin kiertämässä Kukkosensaaressa lenkki ja koska töhötys oli edelleen sitä laatua, että lisää tarvittiin energianpurkua, niin ajettiin suoraan koirapuistoon. Camy juoksi tänään niin, että en ole koskaan nähnyt semmoisia loikkia vielä. Melkein olin varma, että hyppäs aidan yli kun en nähnyt sitä vähään aikaan (koirapuisto täällä on ISO), mutta tallella sentään oli. Kiva päivä!!

perjantai 14. syyskuuta 2012

Ruokaa kuluu....


Voi jösses, että tähän sakkiin tuntuu uppoavan tuota sapuskaa aikalailla! Eilen käytiin hakemassa kauhee satsi lihoja. Piti heitellä jotain pois pakastimesta, että saatiin edes mahtumaan ne sinne. Sen verran vaivaa sentään tulee nähtyä, että tehdään itse kasvissoseet lihojen sekaan. Yleensä mössätään kiinankaalia, kurkkua, kesäkurpitsaa ja vaihtelevasti sitten mitä mieleen juolahtaa...vaikka porkkanaa, valkosipulinkynsi..joskus lorautan sekaan vähän oliiviöljyä. 


Aamupalaksi annetaan vaikka kanankauloja- tai siipiä. Niistä ne tykkää kyllä ja ovat näköjään helppoja syötäviä. Jos niitä ei ole, niin sitten pitää keksiä muuta. Kanankaulat on näköjään semmoinen tuote, että sitä menee tässä kaupungissa sitä tahtia, että saatavuus on välillä vaikeaa. 


Päivällisellä Camy syö saman verran tai vähän enemmän, kuin pojat yhteensä. Sen pitäis saada vähän painoa lisää, mutta helposti ei näytä tulevan. Sitä varten on hankittu erikseen rasvaista lihaa ja mm. broilerin sydämmistä saa kuulemma myös tosi paljon energiaa. Lisäksi Camyn kanssa on laistettu barffauksesta sen verran, että se saa kaikenlaista jämää meiltä, jos ruualta jää. Vauvanruokia lapsenlapsen jäljiltä se tykkää syödä. Purkit on niin puhtaita sen jäljiltä, että suoraan voi laittaa lasinkeräykseen. 

Pojat hotkii koirien nameja lenkillä vaikka kuinka, koska ollaan niitä koulutettu niiden avulla. Camy ei ole lenkillä tietääkseenkään nameista, eikä muutenkaan ole niiden perään hanakka. Muutenkaan se ei millään tajua mitään, jos yrittäisi poikien keralla sitä "temputtaa". Sanotaan yleensä vaan, että " Ole kaunis" niin saa namin, kun istumiset, puhumattakaan muista tempuista ei mee kaaliin ollenkaan. Onkohan se vähän "blondi", vai liian viisas alkaakseen moiseen hommaan?

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Täkit uusiks


Tosi syksyistä jo on ja sataa ja sataa, mutta so what. Sitähän se on. Mitä nyt tautia on pidelty täällä ja se ei ole niin kivaa. Pakko raahautua koirapuistoon seisoskelemaan, mutta onneksi koirat nauttii. Eilen oli koirapuistossa mahtavia hiekkakasoja ja niistä riitti riemua ainakin Camylle. Ihan hullua hillumista ja juoksua!!! Tietysti levittelevät ne kasat sinne, mutta toivoisin, että jäisivät. Niin kiva kaivelu ja säntäilypaikka oli...


Tautipesäkkeitä koirat ovat tehokkaasti lämpöhoitaneet sängyssä. Viime yönä meni melkein hermot, mutta en kehdannut häätää heitä poiskaan. Jos halutaan, että nukkuvat omissa sängyissään, niin heti ennen nukkumaan menoa se pitää tehdä selväksi. Koen epäreiluksi, jos kesken unien komennettais pois. Liekö ollaan epäjohdonmukaisia kuitenkin? Mutta näillä mennään. Ja on toiminut. 

Eilen havaittiin, että Jyrkin täkistä oli vähennetty täytteitä. Semmoinen hullu kasa jotain vanua vaan löytyi sängystä ja sitten se reikäkin peitosta. Kuka lie asialla??? Hiukan epäilys nyt kohdistuu Camyn puoleen, sillä se vietteli eilen aikaansa illalla yksinään meidän makkarissa. 

No, uudet peitot on tänään hankittu, eikä satsattu laatuun ja hinta oli halpa. Ihan varmuuden vuoksi vaan....