Muotiasusteet

Tässäpä tämän talven muotia koiruuksien keskuudessa...

Koiruuksien aivoitukset

Luin just jostain, että ihmiset kuvittelee, että koirat ajattelee paljon enemmän, mihin ne oikeasti pystyy, mutta tänään mulle tuli semmoinen fiilis, että kyllä ne taitaa aikamoiseen pystyä!

Olin tullut töistä (eikä oltu paljon mitään tuhottu, paitsi taas syöty mamin silmälasin sankoja ja raahattu keittiöpyyhkeitä) ja käyttänyt pihalla ja tehnyt ittelleni ruokaa. Kunilla oli jostain löydetty, todennnäköisesti Ronin piilottama "luu". Ron tuli mua tökkimään kuonollaan ja raapimaan ja uikuttamaan ja ravasi keittiöön...ruokaa mami, ruokaa! Ajattelin, että nälkähän se on, kun aamulla saivat ruuan jo ennen kuutta. Laittelin niille maha-aheriat, mutta kun tökkäsin lautaset maahan, Ron läksikin juoksemaan olkkariin ja varasti Kunin jättämän "luun". Siinä vaiheessa ajattelin, että ihan suunniteltu juttu! Nostin Ronin lautasen pois sitten. Siinä se sitten jäysti sen, ennen kuin annoin sen aterian sille....

Lenkit menee Ronin kanssa ihan huipusti. Tekisi mieli melkein luopua taluttimesta ja katsoa, miten se menisi sitten! Kokeilin sitä pihassa ja molemmat tulivat niiiiiin nätisti, että!!! Kunilla kyllä herpaantuu keskittyminen vielä, mutta Ron....mikä unelmakoira!

Talvituholaiset

 Näköjään myös talvella voi tuhota mamin kukkapenkkejä. Tai pensaspenkkihän tuo oikeastaan on (oli).

Pihaharjoittelua

 No, voi hyvänen aika, että voi olla ihmeellistä välillä! Kauhea rähjäily oli omalla pihalla kaikille ohikulkijoille ja naapureille ja varsinkin ambulansseille ja paloautoille ja nyt sitten ruvettiin pitämään päiväkirjaa Hannaa varten. Ja kas kummaa, niin nyt ei sitten ole mitään rähjäilyä sitten ollut ollenkaan.... Ollaan käytetty "ohi-komentoa" jos joku menee tuosta tontin vierestä pyörällä, kävellen, koiran kanssa, mopolla yms. ja se on toiminut näköjään nyt hyvin. Voi olla, että tästä selvitään jopa helpolla:) Tai luultavammin on vaan tuuria. Mä olen nyt lomalla, joten käyn pihalla suunnilleen kymmenen kertaa päivän aikana noiden kanssa. Lisäksi tulee pari lenkkiä sitten illalla. Voipi olla, että taas ensi viikolla tulee shokki, kun meen töihin ja Jyrki reissuun ja pojat joutuvat olemaan koko päivät keskenään. Saas nähdä, mitä säätöjä keksivätkään?

Lisäksi Ron on keksinyt, että keittiön yhdessä kaapissa on sen ylimaallista herkkua, eli koiran salamia. Sitä se kerjäilee ihan hulluna vinkuen siinä kaapin ovella ja ravaten luo ja raapien ja tökkien mua ja häntä paukkuu pitkin lattiaa...Koita siinä olla sitten muina miehinä, eiku naisina.

Tämä Kunin kuva on mökiltä, kun se oli HYVIN VÄSYNYT....Eikö ole säälittävä?????

Palkintopokaali

Kouluttaja Hannan mielestä Ron ansaitsisi palkintopokaalin hienosta suorituksesta kävelyn kanssa (ja kuulemma   me myös)!! Aivan unelmaesityksen Ron pitikin tänään oppitunnilla. Käytiin kävelyllä niin, että mulla oli molemman koirat. Alkuun meni kummankin kanssa hyvin, mutta sitten Kunin tarkkaavaisuus herpaantui. Ron sen sijaan esitti parastaan. Jos lähti kulkemaan edellä, muisti itse palata vierelle kulkemaan ja tepsutteli niiiiiiin mallikelpoisesti, että kyllä olin ylpeä! Mutta huomattavasti helpompaa on kuitenkin kulkea kahden koiran kanssa, jos edes toinen kulkee kuin unelma.

Nyt on sitten tehtävänä jatkaa kävelyharjoituksia ja varsinkin Kunin kanssa. Sehän kyllä osaa, jos viitsii-jaksaa-huvittaa. Hanna kyllä pisti syyn Kunin nuoruuden vöyhkyyden piikkiin. Ja niinhän se varmaan on. Malttamatonhan se on muutenkin luonteeltaan. Toiseksi pidetään päiväkirjaa piharäyhäilystä. Tänään on kyllä sekin mennyt hyvin, mutta ei ole sattuneet nuo naapurit pihoilleen ja niin kova touhu on ollut pojilla keskenään juoksentelussa, että eivät ole ehtineet räyhätä ohikulkijoille....

Kävelyä...

 Ollaan tässä Hannan ohjeiden mukaisesti käppäilty lenkeillä ja ihan mahtavaa on ollut! Kumpikin koira on käppäillyt ihan eri tyyliin nyt. Kontaktia otetaan heti alkutöhötyksen jälkeen hienosti ja ilman pyyntöä mennään sivulle nätisti kävelemään. Tosin namia kuluu ja nyt kysymys kuuluukin, että miten sitä namin antamista vähennetään? On kyllä korvattu välillä lähtemällä "leikkiin", eli juoksutöhötetään porukalla ja sekin tuntuu mukavalle, varsinkin Ronista.

Olin myös hyvin tyytyväinen tänään, kun ystäväni Elina kävi. Ei tullut mitään rähinää, eikä mitään muutakaan sembaloa. Kun kyllä oli tapansa mukaan aika tunkeileva, eli yritti nuolla naamaa yms. Näköjään naiset hyväksytään tänne aika helposti. Onneksi ei sentään tullut vissiin pysyvää tuosta vieraille häiriköinnistä!

Huomenna Hanna tulee taas ja lähdetään kokeilemaan yhteislenkkiä. Saapa nähdä, miten solmussa ollaan?

Lisää mökkikuvia

 Tarkkana autossa (pitkä nenä on kyllä....)

Vauhtia piisaa! Mitattiin, että noin kahden metrin loikkia loikkii hän...

Mitäs täälläkin nyt on...?

Kun...niin pösö, eiku söpö....