Paska homma

A-aa, oon taas koirien ja yhden lapsen yksinhuoltajana, kun tuo armaani on työkeikalla Kuusamossa. Kolmivuorotyön takia koirulit eivät joudu kovin usein olemaan pitkiä päiviä yksin kotona, mutta nyt sattui kaksi perättäistä päivää. Eilen oli hämmästyttävän siistiä, kun tulin kotiin. Vain yksi vajaa suolapähkinäsekoituspussi oli revitty ja tietysti syöty ja jostain oli kaivettu kertakäyttökumihanska, joka oli myös revitty silpuksi. Tänään oli  soffasta siirretty pari peittoa, pari irtotyynyä ja istuintyynyt lattialle. Muuten suht siistiä kyllä. Haistelin, että pska haisee, mutten paikallistanut sitä, ennenkuin astuin sen päälle!!! Mikään ei voita sitä fiilistä, kun astuu pehmeään paskaan täysin yllättäen omassa ruokailuhuoneessaan....

Sunnuntaina meinasi olla hätä kädessä tosissaan. Käytiin mukavalla lenkillä Lykynlammen haastavissa maisemissa ja viskattiin koirat kotiin siksi aikaa, kun mentiin kauppaan. Jopas sillä välin oli löydetty ilmeisesti Jyrkin taskusta pudonneet Buranat. Varmasti niistä oli siitä levystä jäljellä kaksi, joten 800 mg ibuprofeiinia oli toisen mahassa, tai 400mg kummankin mahassa. Äkkiä kaivelin tietoa ja soitin päivystävälle eläinlääkärille samantien. Jyrki oli jo apteekissa hakemassa hiilitabletteja. Ohjeeksi saatiin antaa 25 kpl pillereitä per doggi. Onneksi taidettiin päästä säikähdyksellä, sillä koirat voivat aivan hyvin. Tänään tosin oli sitä pskaa lattialla. Jos olisi ollut mahanpuruja enemmän, olisi voinut antaa ihan ihmistenkin käyttämää Antepsinia mahansuojana. Pahimmassa tapauksessa olisi voinut tulla munuaisvaurio, mutta lääkäri sanoi, että silloin olisi pitänyt syödä moninkertainen annos lääkettä. Jonkun laskukaavan mukaan koira kestää n. 50mg/kg ibuprofeiinia. Eli myrkyn puolelle lykkäsi molempien kohdalla, jos ajatellaan niiden painoa.

Lisää koulutusta

Hanna kävi taas ja kävimme läpi poitsujen uloslähtörituaaleja. Meillähän on ollut ongelmana se, että alkaa hirmuinen riekunta siitä. Kun hyökkii Ronin päälle ja repii valjaista ja puree taluttimia yms. On tosi vaikea ollut saada valjaita niiden päälle ja lähteä kaikessa rauhassa menemään, vaan kaikkea leimaa yleinen kaaos ja töhötys. Takapihalle lähteminen sujuu jo rauhallisissa merkeissä istumaan pyynnön ja namien saattelemana, mutta lenkille lähteminen on yhtä tuskaa edelleen. Kun hyökkäilee innoissaan Ronin kimppuun ja päinvastoin. Hankalaa on saada niitä sen verran rauhallisiksi, että saisi  valjaat päälle hyvässä järjestyksessä. Kun jopa rähjäsi mulle tänään, kun en alkanut millekkään siinä riekunnassa. Treenaamme siis siten, että pilkotaan uloslähtöä osiin. Mitään ei tapahdu, ennen kuin koira olis rauhallinen. No, kärsivällisyyttä, kärsivällisyyttä!

Uusi harjoitus on ikkunasta haukkumisen rajoittaminen. Eli sanotaan, että riittääpi se ilmoittelu ohikulkijoita yms. Ihmeen hyvin on lähtenyt käyntiin, vaikka ajattelin, että olis vaikeeta. Keskeytetään haukku sanomalla Ä-Ä ja RIITTÄÄ, sitten koira(t) tulee luokse ja istuvat ja saavat namin, siis kun haukkuminen lakkaa. Tässä on oikea-aikaisuus aika tärkeää, että koira ei vain luule, että palkitaan siitä haukkumisesta.

Ostin naksuttimenkin tänään. Hannan kanssa harjoiteltiin ihan vaan laatikon nenällä tökkimistä sen kanssa ja Ron älysi sen tosi nopeasti. Sitä voisi käyttää muissakin jutuissa kyllä. Kun Ron tökkäsi laatikkoa nenällä, niin naksautettiin ja palkittiin. Siis perusehdollistamista.

Nyt videoidaan noita uloslähtöjä, koska Hannan läsnäollessa ei ikinä ole normaalia käytöstä tullut.Näkis hänkin mitä se oikeasti on. Hanna on hyvin analyyttinen ja tarkkailee koiran käytöstä ja siitä tekee niitä johtopäätösiään. Miettii tosi paljon näidenkin juttuja. Nyt Ron on ollut ihan rentoutunut Hannan läsnäollessa meillä kotona. Mutta ei ne ihan normaalisti käyttäydy, kun vieras on paikalla. Koitettiin mm. uloslähtöä ja sehän sujui, kuin elokuvissa, eli ei yhtään niin kuin normaalisti.

Kun on alkanut kokeilla rajojaan ja on uhitellut muutaman kerran ihan kunnolla. Pitää laittaa pikkumusta järjestykseen. Eipä ole helppoa kahden murkkuikäisen pojan kanssa, ei!

Mökillä

 Käytiin poikien kanssa syksyisellä ja sateisella mökkireissulla. Meni hyvin ja meni huonosti. Ron raukkaa paleli vähän väliä ja sitä piti lämmitellä pyyhkeen ja takin sisällä. Tärisevä parka oli niin säälittävä! Vettä tuli vähän väliä ja tietysti koirat kastuivat juostessaan märässä maastossa. Kun sen sijaan ei palellut, vaikka hyppäsi järveenkin uimareissulle. Kaipa sillä on parempi karvapeite Suomen ilmastoon.

 Kun oli enemmän kuin ärsyttävä! Heti Jyväskylässä se hermostui, kun Vaari vaihtoi mökkikamppeet päälle ja aloitti räksytyksen. Mökillä tajuttiin, että se pelkää vaaria, kun sillä on lippis päässä ja semmoinen metsätyötakki päällä. Kyllä se jaksoi haukkua ja välillä ihan niskavillat pörhöllään. Vaari kun lähestyi, niin karkuunhan sitä piti lähteä. Lippis jos vaihtoi päätä, niin haukkumiskohde vaihtui. Liekö sillä ollut huonoja kokemuksia lippistyypeistä joskus? Vaari ei ihan tainut ymmärtää toisen pelkoja. Muutenkin taisi metsä ja pimeys varsinkin pelottaa. Aamulla löytyi kakat terassilta...varmaan oli liian jännittävää mennä pimeään ja märkään yöhön kakille.

Hyvin koirat pysyivät pihapiirissä näkösällä. Luuhasivat mökin alla ja metsikössä ja haisevat ihan karmivalle sen jäljiltä. Huomenna menen ostamaan shamppoota niille ja jynssään putipuhtaiksi nuo haisulit. Autossa oli rattoisaa mennen tullen, kun Kun päästeli järkyttävän imeliä pieruja vähän väliä....

Mummolassa ei oikein mennyt myöskään putkeen, sillä kolme koiraa oli taas liikaa. Saivat aikaan oikein kunnon rähinät ja jouduin etsimään anoppilasta turvapaikkaa. On noi kyllä....!!!

Välillä väsyttää

Kun hoitaa sairasta.

Kun ja Ron hoitavat sairasta...

Vähänkös hienot ja valkoiset hampaat!

Krooh, pyyh...

Uusi kiva harrastus

Jäbät ovat keksineet uuden harrasteen. Olkkarin matto onkin kiva temppurata! Sinne alle voi ryömiä ja toinen voi häiritä siitä päältä päin jne. Hakisko kohta vasaran ja naulais noi matot tohon lattiaan? Tänään koristaa koko olohuoneen lattiaa uskomaton silppu. Siinä on pari kananmunakoteloa (käytetty virikeleluina), muuta pahvia pöllittynä pahvinkeräyskaapista ja puutarhasta tuotujen oksien silppua. Ja vasta eilen imuroin! Ei sen sijaan, näiden kanssa on pakko imuroida nykyään joka päivä.

Vieraita

Tänään meillä kävi vieraita!!! Sinänsä harvinaista ja mukavaa, sekä päästiin testaamaan Ronin rähjäilyä. No, yrittihän se pari kertaa, mutta pysyi yllättävän hyvin nenätöksyjen kanssa aisoissa. Eli oli minusta paljon kiinnostuneempi, kuin vieraista. Yksi vieraista oli 7-kuinen vaavi. Pojat vähän ihmetteli tommoista pientä eläjää. Kunia kiinnosti varsinkin sen syöttäminen...

Kun on saanut painoa tosi hyvin, ehkä liiankin hyvin. Se painaa jo lähes kymmenen kiloa! Lähtöhän oli 7kg. Nyt se on semmoinen pötikkä. Yhtään ei tarttis enää tulla painoa lisää. Edelleenkin se hotkii ruokansa.

Vähän lisää tuhojakin on tullut tällä viikolla:'

- tietokoneen verkkopiuha

- stereoiden antennijohto

- pleikkarin ohjain

- lasivaasi

- silputtuja suitsukkeita

Puusavotta

Pojat auttoivat puuhommeleissa. Kun etsiskeli oikein tuohisia klapeja ja kiskoi tuohta irti ihan tohkeissaan. Ihania syyspäiviä ollut viimeaikoina. Aurinko on paistellut ja on ollut lämmintä.